Voiko kiinteistön myydä hiilensidontasopimuskauden aikana?

Kiinteistön voi myydä sopimuksen ollessa voimassa. Omistajanvaihdoksesta tulee ilmoittaa Green Carbonille. Sopimus päättyy kaupantekoon, eikä sido uutta omistajaa. Uuden omistajan, niin halutessa, tehdään HiiliPlus+ -sopimus loppujaksolle.

Voiko sopimuksesta irtautua omistuksen vaihduttua perinnön kautta?

HiiliPlus+ -sopimus jatkuu vastikkeettomassa saannossa (lahja, perintö…) uuden omistajan kanssa. Sopimus ehdoissa on kuitenkin ns. force majeure -ehto, jonka pohjalta tilanne voidaan arvioida. Tämän tyyppinen tilanne saattaa tulla vastaan perintöverojen maksun rahoituksessa.

Kuka hankkii metsävaratiedot?

Maastoinventoidun puustotiedon voi toimittaa metsänomistajan edustaja tai metsänomistaja itse.

Miksi Metsään.fi-aineisto ei kelpaa sopimuksen lähtötiedoiksi?

Tällä hetkellä Metsään.fi-aineiston tarkkuus ei täytä standardin asettamia vaatimuksia mm. puuston iän ja puulajisuhteiden osalta. Nämä ovat laskennan parametreja. Keilaustarkkuuden kasvaessa voimme toivottavasti hyödyntää myös Metsään.fi -aineistoa tulevaisuudessa.

Myydäänkö Suomen metsissä tehtävää hiilensidontaa vain suomalaisille vai myös ulkomaisille ostajille?

Tällä hetkellä kotimaan kysyntä kattaa HiiliPlus+ -sopimuksilla aikaansaadut hiiliyksiköt ja oletettavasti myös tulevaisuudessa. Emme kuitenkaan voi täysin ennustaa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta kysyntään ja tarjontaan tulevaisuudessa.

Kuinka kohteiden kelpoisuus tarkastetaan?

Green Carbon ei tee ennakkoon maastokäyntejä kohteilla. Luotamme metsäasiantuntijan tekemään puustoarvioon arvioidessamme kohteen soveltuvuutta. Sopimuskohteilla tehdään otosluonteisesti tarkastuksia standardin edellyttämässä auditoinnissa. Auditointia tehdään sekä Green Carbonin että ulkoisen auditoijan toimesta.

Mikä takaa "projektin" hengissä olon ja korvausten maksun 10 vuoden päästä?

Maailmassa tapahtuu toisinaan hyvinkin äkillisiä muutoksia, joten täyttä takuuta asialle ei voida antaa. Maanomistajan kannalta lannoitus itsessään on kuitenkin kannattava toimenpide. Maanomistajalle ainoa riski HiiliPlus+ -sopimuksessa on saamatta jäänyt korvaus, mikäli esimerkiksi Hiiliyksikkökauppa ei olisi mahdollista tulevaisuudessa ja toimintaedellytykset romuttuvat.

Mitä muuta tämä vaatii metsäomistajalta kuin lannoituksen hoitamisen?

Lannoituksen toteutusilmoituksen jälkeen jää voimaan sopimukseen sisältyvä ilmoitusvelvollisuus, mikäli sopimuksenalaiselle puustolle tapahtuu jotain tai omistukseen tulee muutoksia. Muita toimenpiteitä ei ole.

Onko toteutusilmoitusta varten jokin lomake?

Tällä hetkellä toteutusilmoitus tehdään sähköpostitse. Toteutusilmoitukselle ei ole määritelty tarkkaa muotoa. Olennaista on, että se sisältää vaaditut tiedot lannoituksesta ja levityskartan.

Voiko metsänomistaja ostaa käytettävän lannoitteen itse vai onko sen tultava esim. Mhy:n kautta? Levitys tapahtuu joka tapauksessa Mhy:n urakoitsijan toimesta.

Lannoitteet voi ostaa itse, kunhan Hiilisopimus on tehty ennen lannoitteiden hankintaa. Levitystyön suorittajan tulee olla ammattimainen toimija, joka kykenee tekemään levityksestä vaadittavan raportoinnin.

Maksetaanko korvaus kerralla vai vuosittain? Voiko maanomistaja valita näiden välillä?

Maksu maksetaan aina vuosittain kertyneen kasvun myötä. Tämä helpottaa myös tilanteita, joissa sopimus katkeaa kesken kauden esim. tilan myynti.

Kattaako sopimuksen korvaus lannoituksen kustannukset?

HiiliPlus+ -sopimus ei kokonaisuudessaan kata lannoituksen kustannusta, mutta lisää merkittävästi lannoituksen taloudellista kannattavuutta.

Markkinoilla on tapahtunut voimakasta hintakehitystä päästökaupassa. Miten tämä vaikuttaa teidän hinnoitteluunne?

Kansainvälisesti säädellyllä päästökaupalla ja Green Carbonin vapaaehtoisen kompensaation markkina-alalla ei ole keskinäistä hintariippuvuutta. Green Carbonin tuottamat hiiliyksiköt kilpailevat muiden koti- ja ulkomailla tuotettujen vapaaehtoisen markkinan hiiliyksiköiden kanssa. Uskomme, että tulevaisuudessa laadukkaiden ja standardoitujen yksiköiden arvostuksen nousu näkyy myös korkeampana myyntihintana. Arvon noustessa olemme sitoutuneen tarkistamaan myös maanomistajalle maksettavaa korvausta.

Miten menetellään, jos sovittu hanke jää lopullisesti toteutumatta maanomistajasta tai 3. osapuolesta johtuvasta syystä? Tuleeko maanomistajalle sanktioita?

Ei tule sanktioita. Sopimus voidaan purkaa, mikäli hanke ei toteudu 3. osapuolesta johtuen. Lähtökohtaisesti toivomme, että maanomistajasta johtuvia peruutuksia ei tule. Mikäli maanomista tekee sopimuksen toisen toimijan kanssa, niin tämä ei ole sopimusehtojen mukaista.

Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle lannoituksen toteuttajasta johtuvasta syystä. Mitä tämä merkitsee sopimuksen kannalta?

Välillä voi käydä näinkin. Asian tultua tietoon on syytä tiedottaa myös Green Carbonia. Sopimus pysyy voimassa eikä tästä seuraa sanktioita. Lannoituksen aikanaan toteutuessa sopimusajan laskenta alkaa hyväksytystä toteutusilmoituksesta.

Kuvion lannoitus jää kokonaan tai osittain toteuttamatta maanomistajasta riippumattomasta syystä, mitä tämä merkitsee?

Tämä on harvinaista, mutta mahdollista. Tässä tapauksessa sopimuksen arvo päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta, ja korvaus maksetaan tämän pohjalta. Tästä ei aiheudu sanktioita maanomistajalle.

Jos sairastun ja sitä kautta taloudellinen tilanteeni vaikeutuu, onko sopimus purettavissa?

Asia on huomioitu sopimuksessa, jonka mukaan Green Carbon sitoutuu neuvottelemaan sopimuksen jatkosta, mikäli taloudellinen asema oleellisesti muuttuu. Mahdolliset muutokset voivat kattaa koko sopimuksen tai vain osan kuvioista. Toisaalta kohdevalinta ohjaa, että sopimuksen alaiset kuviot eivät ole taloudellisessa mielessä ensisijaisia hakkuukohteita.

Maksettavaksi tulee iso summa perintöveroja, onko sopimus tällöin purettavissa?

Perinnössä (vastikkeeton omistajanvaihdos) sopimus siirtyy sellaisenaan perikunnan nimiin. Tässä tapauksessa pätevät taloudellisen aseman muuttumista koskevat ehdot.

Miten EU:n taksonomia-asetus vaikuttaa HiiliPlus+ -sopimukseen?

Taksonomian käytännön vaikutusta ei vielä tunneta. Tulevaisuus tuo varmasti tullessaan vastaavia asioita, jotka eivät ole vielä tiedossa sopimusta tehtäessä. Koska sopimuksen näkökulmasta kyseessä on sopimukseen vaikuttava, maanomistajasta riippumaton asia, sen vaikutusta tarkastellaan tapauskohtaisesti. Mikäli vaikutus ulottuu hiilensidontaan, sopimusta muutetaan vastaamaan uutta tilannetta.

Rekisteröidäänkö HiiliPlus+ -sopimus jonnekin?

Sopimusta ei rekisteröidä minnekään. Sopimuksen arvoon nähden rekisteröinti kiinteistörekisteriin on kallis ja raskas operaatio.

Mikä on hankkeen riski metsäomistajan näkökulmasta?

Metsänomistajan kannalta sopimuksessa ei ole riskiä. Sopimuskorvaus on kannustin hiilensidonnan lisäämiseen lannoittamalla. Korvausten maksun estyessä maanomistajalta jäisi saamatta jäljellä olevat vuosikorvaukset. Maanomistaja ei siis menetä mitään “konkreettista”, sillä sopimus ei perustu tavaranvaihtoon kuten esim. puukauppa.

Voiko samalla HiiliPlus+ -sopimuksella sopia kivennäismaiden lannoituksesta kesällä ja tuhkalannoituksesta seuraavana talvena?

Nämä voidaan yhdistää samaan sopimukseen etenkin, jos sopimuksen edellyttämä pinta-ala ei muuten täyty. Tällöin toteutusilmoitus voidaan myös vastaanottaa kahdessa erässä.

Kuinka hiilivuoto voidaan välttää? Onko HiiliPlus+ -sopimuksessa hiilivuodon vaara?

Green Carbonin HiiliPlus+ -sopimuksella aikaansaatu lisäinen hiilensidonta ei aiheuta hiilivuotoa. Hiilivuotoa esiintyy tapauksissa, jossa metsänhakkuista pidättäytyminen siirtäisi vastaavan suuruisen hakkuumäärän toisaalle. Lannoitusmenetelmällä tuotetut hiiliyksiköt eivät itsessään lisää tai vähennä hakkuita, joten niillä ei ole hiilivuotoa aikaansaavaa vaikutusta.

Kuinka varmistutaan siitä, että hanke olisi jäänyt muuten toteutumatta? Tämä on kaupallistettavissa hiilinieluissa aidon lisäisyyden vaade.

Allekirjoittamalla HiiliPlus+ -sopimuksen maanomistaja vakuuttaa, että sopimuksen mukanaan tuoma taloudellinen korvaus on vaikuttanut hankkeen toteuttamispäätökseen.

Miksi lannoituksen toteutukseen tarvitaan kolmas osapuoli (erillinen lannoituksen toteuttaja)?

Käyttämämme standardi edellyttää selkeää mittausta ja raportointia sekä läpinäkyvyyttä. Kolmannen osapuolen tekemä lannoitus varmistaa standardin mukaisen toiminnan.

Mitä ISO -stadardi tarkoittaa?

ISO-standardin mukainen toiminta tarkoittaa laatutodistusta, joka kattaa koko prosessin kaikki vaiheet aina maanomistajasopimuksista yrityksille myytävien yksiköiden hallintaan. Auditoinnilla eli toiminnan tarkastuksella varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat toteuttaneet sovitut asia siinä laajuudessa kuin on suunniteltu. Auditoinnissa sovelletaan ISO 14064-2 -standardia.

Miksi turvemaiden tuhkalannoituksissa ei voi tehdä Kemera- ja HiiliPlus+ -sopimusta samanaikaisesti?

Standardin vaatimuksiin kuuluu kaksoislaskennan välttäminen. Valtion tukema tuhkalannoitus voidaan tulkita kuuluvan samaa, maankäytön sektorin hiilinieluun.

Metsävaratiedoissa on merkitty kehitysluokaksi 04 metsiä, joita kannattaa vielä lannoittaa? Voiko näitä ottaa sopimukseen?

Lähtökohtaisesti uudistuskypsät metsät rajataan HiiliPlus+-sopimuksen ulkopuolelle.

Kuka päättää lannoitettavan kuvion?

Lannoitettavat kuviot päätetään yhteistyössä maanomistajan kanssa. Green Carbonin rooli on varmistaa, että kuviot täyttävä tarvittavat kriteerit. Maanomistajalla on kuitenkin viime kädessä valta päättää, sisällyttääkö hän omistamansa kuvion sopimukseen.

Kuinka sopimus sitoo maanomistajaa sopimuskaudella? Voinko hakata?

Puuston hakkuu on kielletty sopimuskaudella. Myös maaperää muuttavat toimenpiteet, kuten ojitus, ovat kiellettyjä. Kuvioita valittaessa pyritään varmistamaan, että ne ovat kasvatuksellisesti ja vesitalouden kannalta hyvässä kunnossa, jolloin em. toimenpiteitä ei tarvita.

Mitä ja kenen lannoitteita voin käyttää sopimuksen kohteisiin?

Sopimuksen kohteissa voi käyttää lannoitteita, joiden hiilijalanjälki on selvitetty. Tällä hetkellä teemme sopimuksia ainoastaan lannoitushankkeista, joissa käytetään YARAn tai Cemagron lannoitteita. Myös ns. laitostuhka hyväksytään.

Alueella on suunnitteilla tuulivoimaa. Voiko silti tehdä sopimuksen hiilensidonnasta?

Kyllä, mutta siitä on syytä mainita sopimusta tehtäessä. Maanomistajaa koskee myös ilmoitusvelvollisuus, mikäli tuulivoimahankkeella on vaikutusta puustoon.

Voinko tehdä sopimusaikana myöhemmin tulevaa harvennusta varten ennakkoraivausta?

Kuitupuuta pienemmän puuston raivaus on sallittua. Alikasvospuustoa yms. raivattavaa puustoa ei ole huomioitu lannoituksen lisäkasvua ja korvausta laskettaessa. Pienpuuston vaikutus lisäkasvussa on marginaalinen.

Voinko raivata sopimusalueeseen rajoittuvan metsäautotien reunoja?

Tällaisessa tilanteessa raivaus kohdistuu pääosin pienpuustoon, jolloin vaikutus hiilensidontaan on pieni. Toisaalta lannoitteen levityksessä vältetään kaikin keinoin lannoitteen levittämistä metsäautoteiden alueille. Tällöin tien reunalla kasvava, raivattava puusto on tyypillisesti lannoituksen ulkopuolella.

Alueella on suunnitteilla tuulivoimaa. Voiko silti tehdä sopimuksen hiilensidonnasta?

Kyllä, mutta siitä on syytä mainita sopimusta tehtäessä. Maanomistajaa koskee myös ilmoitusvelvollisuus, mikäli tuulivoimahankkeella on vaikutusta puustoon.

Tehdäänkö sopimuksia jatkuvan kasvatuksen kohteille?

Kyllä. Korvaus voi kuitenkin jäädä pienemmäksi kuin tasaikäisesti hoidetuilla kuvioilla johtuen mahdollisesti pienemmästä puustopääomasta. Toisaalta tutkimuksissa on todettu tuhkalannoitusten parantavan taimettumista turvemailla, mikä tukee jatkuvan kasvatuksen kohteiden tuhkalannoituksia turvemailla.

Miksi kivennäismaiden boorilannoitus ei kelpaa sopimukseen?

Puhdas boorilannoitus suoritetaan tyypillisesti taimikkovaiheessa, jolloin kohde ei täytä ehtoja. Toisaalta laskurimme ei myöskään laske puhtaan boorilannoituksen vaikutusta kasvuun. Boorilannoituksella pyritään ensisijaisesti korjaamaan puutoksesta johtuvaa, kasvuun ja sen laatuun vaikuttavaa kasvuhäiriötä. Varttuneemmissa kuvioilla, jotka kärsivät boorinpuutoksesta, on mahdollista valita booria sisältävä kasvatuslannoite. Lisäksi kannattaa huomioida mahdollinen kelpoisuus Kemera-tukeen taimikoiden boorilannoituksia suoritettaessa.

Kuvio on lannoitettu vuosia aiemmin ja lannoitetaan nyt uudelleen. Voiko tähän tehdä HiiliPlus+ -sopimuksen?

Kyllä. Jos edellisen lannoituksen vaikutus on hiipunut ja on perusteltua uusia lannoitus, siihen voi tehdä uuden HiiliPlus+ -sopimuksen. Sopimuskaudet eivät saa mennä päällekkäin.

Kuvio on saanut Kemera-tukea nuoren metsän kunnostukseen. Voiko tehdä HiiliPlus+ -sopimuksen?

Kyllä. Nuoren metsän kunnostuksen tuki kohdistuu eri työlajiin ja sillä pyritään puustoa harventamalla kohdistamaan kasvu parhaisiin puuyksilöihin. Täten se ei ole päällekkäinen työlaji HiiliPlus+ -sopimuksen kanssa.

Kuinka kaavoitus vaikuttaa sopimuksen tekemiseen? Voiko kaavoitus estää sopimuksen teon?

Sopimuksia tehdään kaava-alueille, joilla metsälaki on voimassa. Yleiskaavan alueilla voidaan harkinnan mukaan tehdä myös muillekin alueille, mikäli hiilisopimuksen edellytykset ja ehdot täyttyvät. Asemakaava-alueilla sopimuksia tehdään vain metsätalouteen osoitetuilla alueilla.

Miten hiilikorvausta verotetaan?

Maanomistaja vastaa tulon ilmoittamisesta verottajalle. Green Carbonin maksama korvaus verotetaan maatalouden tulona. Maksuun sisältyy ALV kyseisen veromenettelyn mukaisesti.

Onko maksettu korvaus ALV:n alaista?

Kyllä. Korvaukseen lisätään ALV, mikäli maanomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisävero määräytyy maksuhetkellä voimassa olevien säädösten mukaisesti.