Turvemaametsät ovat Suomessa merkittävä metsä- ja hiilivara. Kasvuisasta metsämaasta lähes neljännes on turvemaata. Näiden metsien käsittelyyn liittyy taloudellisia ja ekologisia ongelmia, joihin etsitään ratkaisuja Luonnonvarakeskuksen (Luke), metsäalan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa toteutettavassa hankkeessa.
Turvemaan kantavuus asettaa rajoitteita puun korjuulle. Taloudellisia vaikutuksia syntyy myös ojien kunnossapidosta. Turvemaiden metsätalouskäyttö aiheuttaa enemmän haitallisia ympäristövaikutuksia kuin metsätalous kangasmailla. Esimerkiksi vesistökuormitus on runsaampaa ja kasvihuonepäästöt suurempia. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen toivotaan parantavan suometsätalouden kestävyyttä, mutta tutkittu tieto on vielä hyvin niukkaa. Sekä jatkuvapeitteisessä että jaksollisessa kasvatuksessa suotuisa vedenpinnan taso sekä taimettuminen ovat avaintekijöitä metsätalouden onnistumiselle.
Luke on käynnistynyt kolmivuotisen suometsien käsittelyn ongelmiin pureutuvan tutkimushankkeen ”Kestävää metsänhoitoa turvemailla – Ratkaisuja taloudellisiin ja ekologisiin ongelmiin”.
– Hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja käytännön tilanteisiin ja ongelmiin, joihin kentällä nyt erityisesti tutkimustietoa tarvitaan. Suotutkimukseen panostetaan Lukessa vahvasti ja uutta tutkimustietoa on lähivuosina tulossa runsaasti, kertoo hanketta koordinoiva tutkimusprofessori Raija Laiho Lukesta.
Hankkeessa on mukana laajasti alan toimijoita, Green Carbon Finland Oy, Metsä Group, Metsähallitus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Tornator ja UPM, jotka osaltaan myös rahoittavat hanketta.
– Sidosryhmien osallistuminen hankkeeseen on ensiarvoisen tärkeää, sillä uuden tiedon vieminen osaksi käytäntöjä on alan kaikkien toimijoiden vastuulla, asiakaspäällikkö Eero Mikkola Lukesta korostaa.
– Green Carbon Finland Oy on tuomassa hankkeeseen metsäomistajien ja toisaalta myös kaupallisen hiilensidonnan näkökulmia. Hankkeessa toteutettava yhteistyö vahvistaa entisestään tavoitettamme nojata kaikki tekemisemme viimeisimpään tutkimustietoon, kertoo Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivonen.
Hankkeessa selvitetään:
- Millaisissa tilanteissa ojien kunnostus voidaan korvata tuhkalannoituksella. Puuntuhkalla voidaan parantaa puuston kasvua, mikä alentaa pohjaveden pintaa. Ojien kunnostusta vähentämällä voidaan vähentää vesistöjen kiintoaineskuormitusta.
- Miten paljon puustoa tulee jättää kasvupaikalle kaistale-, pienaukko- ja ylispuuhakkuissa, jotta vedenpinta pysyy pääosan kasvukautta puuston kasvulle suotuisalla tasolla ilman laajamittaista ojien kunnostusta.
- Tuleeko jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtyviltä turvemailta vähemmän ravinnekuormitusta kuin päätehakkuullisessa kasvatuksessa.
- Miten männyn kasvupaikoille jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmäksi suositellut kaistalehakkuut vaikuttavat turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin. Niukkaravinteiset turvemaametsät eivät perustilassa ole merkittäviä päästölähteitä, mutta erilaisten hakkuiden vaikutuksista ei ole juurikaan tietoa.
- Miten turvemaiden puunkorjuuta voidaan kehittää. Tutkimuksessa toteutetaan kaistale-, poiminta- ja pienaukkohakkuita rämemänniköissä ja korpikuusikoissa vaihtoehtoisilla tavoilla sekä tutkitaan vaihtoehtoisten menetelmien työn tehokkuutta sekä korjuuteknistä laatua.
- Miten taimettuminen onnistuu erilaisten hakkuiden jälkeen.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Green Carbon, Matti Toivonen, puh. 0400 633 033 matti.toivonen@greencarbon.fi
Operatiivinen johtaja Green Carbon, Kimmo Koistinen puh. 040 723 2852, kimmo.koistinen@greencarbon.fi
Asiakaspäällikkö Eero Mikkola, puh. 029 532 2140, eero.mikkola@luke.fi (koordinointi)
Tutkimusprofessori Raija Laiho, puh. 029 532 2078, raija.laiho@luke.fi (koordinointi)
Kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala, puh. 050 373 1488, vesa.junnikkala@metsagroup.com
Suunnittelupäällikkö Metsähallitus Kalle Eerikäinen, puh. 0206 39 4085 kalle.eerikainen@metsa.fi
Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, puh. 040 847 9639 heli.viiri@upm.com
Metsätalouspäällikkö Maarit Sallinen, puh. 040 720 7148, maarit.sallinen@tornator.fi
Metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen, puh. 044 373 9377 kalle.karttunen@mtk.fi
Neuvotteleva virkamies Satu Rantala, puh. 0295162045, satu.rantala@mmm.fi