Keski-Suomen metsäneuvoston vierailu HiiliPlus+ -lannoituskohteella

Keski-Suomen metsäneuvosto vieraili HiiliPlus+ -lannoituskohteella, eläen voimakkaasti mukana uusien metsäisten elinkeinojen kehittämisessä.

Keski-Suomen metsäneuvosto vieraili huhtikuussa Green Carbonin HiiliPlus+ -palvelun lannoituskohteella Korpilahdella. Vierailun tarkoituksena oli tutustua HiiliPlus+ lannoitusmenetelmään ja Green Carbonin toimintaan hiilinielujen eli ilmastoyksiköiden tuottajana ja vapaaehtoisen hiilimarkkinan perusteisiin, aidossa toimintaympäristössä.

”Kipinä Metsäneuvoston vierailulle lähti siitä, että metsäneuvosto haluaa elää voimakkaasti mukana uusien metsäisten elinkeinojen kehittämisessä ja ymmärtää uusia liiketoimintoja ja niiden kytkentöjä ympäristöön ja perinteiseen metsätalouteen. Tämä vierailu oli oivallinen esimerkki siitä.” kommentoi elinkeinopäällikkö Matti Virkkunen Suomen metsäkeskuksesta.

Maakunnalliset metsäneuvostot edistävät metsiin perustuvia elinkeinoja ja metsäsektorin alueellista yhteistyötä. Metsäneuvostot eivät ole varsinaisesti osa Metsäkeskuksen toimintaa, mutta niiden perustamisesta säädetään metsäkeskuslaissa. Metsäneuvostojen keskeinen työ on alueellisten metsäohjelmien laatiminen. Alueellisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja Kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Keskeisin tavoite on metsien monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen.

Kuvassa vasemmalta:
Kimmo Koistinen, Green Carbon,
Kari Lehtinen, johtaja, Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue
Matti Virkkunen, elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus
Markku Paananen, asiantuntija, JAMK Biotalousinstituutti
Hannu Koponen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto
Tuija Pajunen, Viherpalvelupäällikkö Jyväskylän kaupunki

Kuva: Pekka Äänismaa, Yhteysjohtaja, Suomen metsäkeskus

 

”Maastokäynti havainnollisti erinomaisesti sitä, että Green Carbonin hankkeisiin hyväksytyt kohteet poikkeavat tavanomaisesta päätehakkuuta edeltävästä lannoitustoiminnasta. Maastokohteella päästiin käytännössä näkemään lannoitettu hyvässä kasvussa oleva nuorehko metsikkökuvio. ” Virkkunen kertoo vierailun annista.

Vierailijoita pohditutti eniten rajanveto siinä, tapahtuisiko esimerkkikohteen lannoitus ilman kytkentää CO2 korvaukseen vai ei. Green Carbonin operatiivinen johtaja, ja menetelmän kehitykseen osallistunut, Kimmo Koistinen osasi kuitenkin esimerkkien kautta havainnollistaa eroa nykyisin ilman sopimusta tapahtuvia lannoituksia sekä Green Carbonin toimintaan soveltuvia kohteita.

”Lannoitettavan kohteen ikä vakuutti metsäneuvoston, esimerkkikohde oli sen ikäinen, että sitä ei olisi ollut kannattavaa lannoittaa ilman HiiliPlus+ -palvelua ja näin myös lisäinen kasvu ja ilmastoyksiköt olisivat jääneet syntymättä.” Kimmo kertoo.

Yhteisesti todettiin toiminnan olevan tervetullut ja kannattava keino metsien hiilinielujen kasvattamiseksi.

Edellinen artikkeli
Tammelan kunta teki suometsää koskevan 10-vuotisen hiilisopimuksen
Seuraava artikkeli
KEMERASTA KOHTI METKAA – turvemaiden tukijärjestelmä uudistuu