”HiiliPlus+ -hanke tukee taloudellisesti metsän kasvulannoitusta ja samalla tehdään ilmastoteko. Tämä on hyvää mieltä tuovaa toimintaa kunnalle”, kertoo projektipäällikkö Hannu Jalava.
Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Mikko Uusitalo (vas.) ja Tammelan kunnan projektipäällikkö Hannu Jalava.
Tammelan kunnalla on yli 600 hehtaaria metsää ja sen myötä tulevat myös julkisyhteisölle tutut metsänhoidon haasteet. Toisin kuin yksityiset maanomistajat, kunnat eivät ole oikeutettuja metsänhoidon kemera-tukiin. Lisäksi ilmastolakiin tuli maaliskuun alussa muutos, joka velvoittaa jokaista kuntaa laatimaan ilmastosuunnitelman. Tammelassa ilmastotoimiin on tartuttu etupainotteisesti, kertoo kunnan projektipäällikkö Hannu Jalava.
”Olemme mukana Hämeen kuntien ilmastotyön spurtissa (Häspi-hanke). Sen puitteissa virittelemme ilmastokoordinaattorin palkkaamista ja ilmastosuunnitelman laatimista kolmen kunnan yhteistyönä Lopen ja Hausjärven kanssa”, mikäli tähän saadaan avustusta.
Yksi konkreettisista toimista Tammelassa on äskettäin läpiviety metsän hiilinieluhanke.
”Kunnassa pitää joka tapauksessa tehdä suunnitelmaa siitä, miten hiilipäästöjä vähennetään ja tällainen hanke on yksi hyvä keino siihen”, Jalava sanoo.
Tammelan metsäsuunnitelman sisällöstä vastaa Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistys. Vuonna 2020 hyväksyttyyn suunnitelmaan on alusta asti sisältynyt myös kasvatus- ja terveyslannoituksia, kertoo yhdistyksen metsäasiantuntija Mikko Uusitalo.
”Lopullinen sysäys toteutukseen tuli Green Carbon Finland Oy:n järjestämän koulutuksen yhteydessä. Tuolloin ilmeni, että HiiliPlus+ -hankkeen korvaus kattaa noin 30 prosenttia lannoituksen kustannuksista. Se on suurin piirtein saman verran kuin yksityisten maanomistajien kemera-tuki.”
Sujuvaa yhteistyötä
Green Carbon on hiili- ja luontojalanjäljen hallintaan erikoistunut yritys, jonka kasvatuslannoituksin metsissä toteutettavat hiilinieluhankkeet ovat kansainvälisen ISO-standardin mukaisia. Erilaiset metsänomistajat, kuten esimerkiksi kunnat tai yksityiset, voivat tehdä yrityksen kanssa sopimuksen HiiliPlus+ -hankkeesta. Hankkeita puolestaan rahoittavat organisaatiot, jotka ostavat kasvatuslannoituksin tuotettuja kotimaisia ilmastoyksiköitä aiheuttamiensa hiilipäästöjen verran ja tukevat näin Suomen kansallista hiilineutraaliustavoitetta.
Tammelan kunta teki Green Carbonin kanssa 10-vuotisen hiilisopimuksen, jossa HiiliPlus+ -kasvatuslannoituksen kohteeksi valittiin kohosuolla sijaitsevat yhteensä 32 hehtaarin metsälohkot. Lannoitteena käytettiin turvemaalle sopivaa rakeistettua tuhkaa. Metsäasiantuntija Mikko Uusitalo kuvaa kohteina olevan 50 – 60 vuotiasta rämemännikköä.
”Kyseessä on ravinnepuutoksista kärsiviä suokohteita, joka on aikoinaan ojitettu eli kasvupotentiaalia on. Nyt kasvun tueksi saatiin fosforia, kaliumia ja booria, joten puuston järeytyminen alkaa hiljalleen. Kun metsän puusto lisääntyy, vesitalous suosii puuston kasvua ja kunnostusojitus voidaan välttää”, hän kertoo.
Myös vesistönsuojelun näkökohdat huomioitiin: lannoitetta ei levitetty ojiin ja lannoite vapautuu hitaasti kasvien käyttöön.
Tavoitteena on lisätä puustoon ja maaperään sitoutuvan hiilen määrää. Green Carbonin metsäasiantuntija Seppo Maukosen mukaan jokainen puiden normaalikasvun päälle lannoituksella tuleva lisäkasvukuutio sitoo ilmakehästä noin tonnin hiilidioksidia.
Hiilinieluhanke ei vaatinut kunnalta erityisiä toimia tai uutta asiantuntemusta. Siitä piti huolen yhteistyö tutun metsäasiantuntijan ja yhdistyksen kanssa. Asiantuntija Uusitalo kiittää puolestaan Green Carbonia sujuvasta kumppanuudesta.
Toimitin heille kartat ja puustotiedot. He laskivat korvaussummat sopimuksen pohjaksi, hän sanoo.
Sopimuksen arvo määräytyy kuviokohtaisesti LUKE:n (Luonnonvarakeskus) lannoitusvastelaskurilla lasketun lannoituksen tuottaman lisäkasvun mukaisesti. Tammelan 32 hehtaarin suokohteilla hiilikorvaus 10 vuodelta on yhteensä reilut 8 600 euroa.
Talousmetsän uudet piirteet
Kuntien ja kaupunkien metsätoimilla on iso merkitys Suomen valtion hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Pienissäkin kunnissa aletaan huomata, että talouden ja ilmaston edut voivat olla yhdistettävissä: kasvatuslannoitus merkitsee lisäisyyttä hiilensidontaan ja samalla kunnan metsän arvo kasvaa.
”Nyt lannoitetut alueet jäävät ainakin toistaiseksi talouskäyttöön, koska Tammelan metsäsuunnitelma on voimassa vuoteen 2028”, Hannu Jalava kertoo.
Metsän lisäkasvu suokohteella lisää Mikko Uusitalon mukaan turvekangasmetsän hiilinielua. Myös turvetta sitova puiden juuristo kasvaa. Samalla ravinteet antavat hyvän lähtökohdan laadukkaan tukkipuun kasvulle ja puuston monipuolistumiselle. Männikköön odotellaan ennen pitkää kuusta ja koivuakin. Todennäköisesti tulevaisuuden näkymissä on järeytyneen puuston korjuu laatuharvennuksena kaikista läpimittaluokista.
Kasvatuslannoituksia aiotaan Tammelassa tehdä vastaisuudessakin, sillä Green Carbonin HiiliPlus+ -hanke näyttäytyi kunnalle vaivattomana ja kannattavana ilmastotoimena.
”Lisääntyneen kasvun myötä voidaan sanoa, että lannoitettujen kohteiden kasvupaikkaluokka nousee yhdellä pykälällä rehevämmäksi,” metsänhoitoyhdistyksen Uusitalo toteaa.
INFO: Kunnan ilmastosuunnitelma
Ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto, ja ilmastosuunnitelma tulee päivittää valtuustokausittain.
Avustushaku kuntien ilmastosuunnitelmien valmisteluun avataan arviolta huhtikuussa 2023, ja haku on todennäköisesti jatkuva. Kuluvalla kuntien valtuustokaudella rahoitus suunnataan erityisesti niille kunnille, joilla ei ole vielä olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa.
Lisätietoja: Motiva > kuntien ilmastorahoitus